torstai 8. toukokuuta 2008

Räsymattosukat

Tässä jämäblogin merkeissä aloittamani, mutta kesken jääneet sukat. Näissä on käytetty kahta eri Austermann Stepin loppua ja jotenkin tuo raidoitus muistuttaa minusta vanhoja räsymattoja. Vaikka raidat menevät sukissa eri tahtiin, ne ovat kuitenkin hyvin harmonisen näköiset, molemmissa langoissa oli samaa sinistä ja värit olivat muutenkin aika miedot.

Ohje: River Rapids Socks
Koko: noin 38
Lanka: Austermann Step (kaksi eri väriä)
Puikot: Brittany 2,75mm
Langan menekki 66 g


Kuvassa on myös uusi ihastus, Brittanyn koivupuikot välikokoa 2.75mm. Käsialani on aika kireää, ja Stepille suositellulla 2,5 mm puikoilla sukista tulee jäykät. 3mm puikoilla käsialani on näillä ohuilla sukkalangoilla jotenkin aika löperöä. Mutta nyt löytyivät siis täydellisen kokoiset puikot näille sukkalangoille ja puikot ovat muutenkin ihanat: silkin sileä pinta ja mukavan pyöreät päät mitkä eivät halkaise lankaa juuri ollenkaan. Yhden kerran taisin näiden kahden sukan teon aikana korjata haljennutta lankaa.

Puikot olivat korkkaamisen jälkeen vähän tahmeat, mutta neuloessa tahmeus alkoi hävitä. Tilasin nämä ja myös 3,25mm ja 3,75 mm välikoon puikot Secret Woolista. Jotenkin minulla on sellainen kutina, että 3,75mm puikot ovat täydelliset seitsemän veljeksen neulomiseen.

Nämä sukat lähtevät lauantain uimakisojen arpajaisiin. Muita sinne lähteviä töitä ovat Jämäblogi-kuukauden aikana neulomani patalappupari ja virkattu jämälankakassi. Lisäksi kaksi virkattua kolmiohuivia, toinen tummansinisestä mohairista ja toinen turkoosista mohairsekoitteesta. Lisäksi arpajaisiin päätyy yhtä ja toista vuoden aikana odottamaan laitettua pikkutavaraa. Uinnin merkeissä huomenna meillä on kisojen valmistelutalkoot ja lauantaina sitten olen kisoissa käännöstuomarina. Siinä se lauantai sitten meneekin.

2 kommenttia:

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Tuo feather and fan- huivisi on kyllä todella ihana!

Piti tulla vielä kysymään, että miten teillä poika selvisi englannin kielen opettelusta? Kun meillä ei edes yritä oppia. Kerran pakotin opettelemaan numerot 1-10, lähinnä kirjoittamaan oikein (lausuminen sinne päin..), ja parin viikon päästä oli jo unohtanut kaikki.. ;o/

Mohariina kirjoitti...

Kolmannella ja vielä neljännelläkin luokalla englannin opettelu oli itkua ja hammasten kiristystä ja äidin tai isän apua tarvittiin oikeastaan aina.

Viidennellä alkoi jo vähitellen itsekin opetella sanoja ja nyt kuudennella on välillä saanut sanakokeista täysiäkin pisteitä. Poika itse ihmetteli aikaisemmin, mihin oikein tarvitsee englantia. Tajusi sitten kyllä itsekin, että netin englanninkielisissä peleissä on pakko osata englantia. Lisäksi Poika pelaa jääkiekkoa ja sanoin, että aikoo pelata ammatikseen, on pakko osata englantia.

Eli tilanne on nyt englannin osalta hyvä, motivaatiota löytyy. Sanojen opettelu vaan teettää vähän enemmän töitä kuin muilla.