Kyjy-Laika

Mieleinen malli, ihana Wollmeise. Ja valitettavasti huonot kuvat, otan parempia päivän valossa ensi viikolla lomailllessa. Jos vaikka Arska tulisi vierailulle ensi viikolla.

Malli: Laika, Ravelry link

Puikot: 3,5mm

Lanka: Wollmeise 100% merinovilla, väri Safran

Menekki: 525g

Kun kesällä näin Ysoldan uuden eKirjan Little Red in the City, oli minun pakko ostaa se. Laika on ensimmäinen siitä neulomani malli, toinenkin on työn alla ja toteutukseen menee muitakin. Pitkään arvoin Wollmeisen väristä Laikan neuloisin, katselin muutamia valmiita töitä ja totesin työn olevan paremman näköinen vaaleampana. Safrania oli neljä vyyhtiä ja se oli vaaleinta neljän vyyhdin Wollmeiseanni, valinta oli helppo.

Mallineule oli yllättävän helppo, mutta kyllähän tämän neulomiseen silti aikaa meni. Mutta kyllä oli vaivan arvoinen. Nappejakin oli 22, kun laitoin ne vähän tiheämpään kuin ohjeessa oli. Nappien ompelu kävi tänään jouluaattona samalla kun perheen voimin katselimme telkkaria ja tyhjensimme digiboksia.

Yllättävän paljon tuollainen pitsineule venyy kasteltuna ja pingotettuna, toivottavasti tuo ei enää veny palojon käytössä. Mutta ihana käyttöneule tästä tuli, varmasti tulee pidettyä ja paljona.

Siskon kyjy-lahja

Sisko täyttää vuosia juhannuksen aikoihin ja tänä vuonna annoin lahjakortin jostain nelosen, vitosen puikoilla neulottavasta jakusta tai paidasta. Pienen kyselyn jälkeen selvisi, että materiaali pitäisi olla vilpoisempaa kuin villa. Selailin lankoja ja päädyin Birch lankaan, mikä kuuluu Loop D Loop tuotteisiin. Lanka löytyi Yarnbow - lankakaupasta. Lanka on 90% puuvillaa ja 10% silkkiä ja  kestää konepesun.

Malli: February Lady Sweater

Puikot: 5mm

Lanka: Birch, Loop  D Loop by Teva Durham

Menekki 625g

Päädyin February Lady Sweaterin malliin, olin sen jo pari kertaa aikaisemmin neulonut ja tiesin joutuisaksi ja mukavaksi neulottavaksi. Neulontaprosessi oli kuitenkin pitkä, koska neuleen saaja oli eri osoitteessa. Muutaman kerran piti sovittaa ja vähän mittailla tekelettä ja aina niissä kohtaa piti odottaa sovitusta ennen kuin pääsi jatkamaan neulomista. Valmistui se kuitenkin lopulta ja ainakin sen kerrottiin olevan sopiva. Vielä en ole valmista neuletta omistajansa päällä nähnyt.

Ostin lankaa varmuuden vuoksi reilusti ja kun kyselin hihan pituudesta, päätimme tehdä täyspitkät hihat mikäli lanka vain riittää. Ja riittihän se. Jäi vielä puolitoista kerää jäljelle, siitä saa varmaan neulottua vielä jonkun sytomyssyn.

Nappien suhteen sain vapaasti päättää millaiset otan. Nuo on muovia ja vähän harmaan kirjavat, minusta sopivat neuleeseen parhaiten paikallisen kaupan valikoimista.

Värin nimi oli oliivi, minusta väri ei ollut oliivia vaan vähän vaaleampaa ja heleämpää. Kaunis tuo väri minusta vihreän ystävänä on. Katsotaan saanko jakusta joskus parempia kuvia omistajansa päällä, nämä on pikaisesti kameralla otettuja kun käytössäni olleesta kamerasta oli akut tyhjät ja kuvia piti napata ennen jakun antamista omistajalleen. Milloinkahan saisin aikaiseksi ostaa sen paremman kameran?

Muutama neulejakku

Viime keväänä neuloin äitilleni pyynnöstä neulejakun. Vaatimuksena oli lempeän sininen, ei hiostava, koneessa pestävä ja kohtuullisen hintainen. Kahlasin läpi nettikauppoja ja päädyin ehdottamaan FiinaNeuleesta löytynyttä Mondial Bamboota, taisi olla silloin tarjouksessakin. Tarjolla oli kaksi väriä ja tämä vaaleampi tuli valituksi.

Malli: February Lady Sweater (Ravelry link)

Puikot: 4,5mm

Lanka: Mondial Bamboo

Menekki: 365g

Kuva on otettu pojan rippijuhlista heinäkuun puolen välin jälkeen, eli on ollut todistettavasti käytössä. February Lady Sweater on todella hauska malli, eri yksityiskohtia muuttamalla, jakun ja hihojen pituutta säätämällä saa monta eri näköistä jakkua. Ohjeen tekijän nettisivulla on listattu neulojien tekemiä ohjeen muokkauksia.

Ei nettikaupasta viitsi maksaa postimaksuja alle puolesta kilosta lankaa, niinpä tilasin itselleni Rowan Summer Tweed -lankaa, ja katsoin sille jo valmiiksi ohjeenkin. Malliksi tuli Liesl, ilmavaa pitsiä ja paljon pintaa pienellä määrällä lankaa.

Malli: Liesl

Puikot: 7mm

Lanka: Rowan Summer Tweed, väri Loganberry

Menekki: 234g

Kertaalleen iski uusixmän, ensimmäinen aloitus piti purkaa joidenkin kerrosten jälkeen. Kaula-aukosta oli tulossa ihan liian pieni, seuraava yritys tehtiin sitten niin löysästi kuin vaan osasin ja sitten tulikin parempi. Tämäkin neule on ylhäältä alas päin, joten pituutta voi tehdä niin paljon kuin lankaa riittää. Siispä taktiikkana olikin kainaloiden kohdalle päästyäni tehdä sopivan pituiset hihat ja hihojen jälkeen neuloa lanka loppuun. Pieni nöttönen jäi.

Lanka on aivan ihanaa, 70% silkkiä, 30% puuvillaa. Tämä ei ole kuitenkaan ihan jokaisen lanka, koska tämä on rouheaa ja on siellä tikun pätkiäkin mukana. Minä tykkään.

Neuloin syksyllä itselleni myös tämän jakun sukkalangasta. Vaikka tämä on ohutta sukkalankaa, neulotaan tämä 3,75mm puikoilla eli ihan hammastikuilla tätä ei tarvinnut neuloa.

Malli: Tempest
Puikot: 3,75mm
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 80/20 Twin, värit Kürbis ja Feldmaus
Menekki: 351g

Niin kuin tuosta näkyy, on jakussa aika monta raitaa. Eliminoin vähän päättelyjä neulomalla vartalo-osan yhtenä kappaleena. Mutta kyllä niitä lankoja oli vieläkin ihan riittävästi pääteltävänä. Nappejakin oli aika monta ommeltavana. Ja kun en jaksanut lukea ohjetta loppuun asti ennen aloitusta, tein alareunan ohjeen mukaan, mutta olisi sen voinut tehdä muutenkin kuin poimia erikseen silmukat alareunasta.

Hihat tässä on ihan sikakapeat, onneksi Allit on aika hyvin kurissa. Mutta hieman enemmän väljyyttä hihassa olisi kiva. Toisaalta olisin voinut valita pykälällä pienemmän koon, tämä on kuitenkin hieman rentoutunut käytössä. Ja on tämä ollutkin ahkerassa käytössä. Pienistä puutteistaan huolimatta tämä on käyttöneuleiden aatelia.

Näiden kahden alemman neuleen kuvaussessio oli aika hauska, otin kuvat käytössä olevan kamerani itselaukaisijalla. Muutama hetki meni, ennen kuin sain sopivan määrän kirjoja kameran alle korkeussäätöön ja sitten laukaisu viritys, kuvaan, tarkistus ja tätä aika monta kierrosta ennen kuin sain riittävän määrän onnistuneita kuvia. Silloin oli vielä syksykin.

Kohta otan välipalaa ja lähden sitten katsomaan pojan jääkiekkopeliä naapurikaupunkiin.

Shokkiviikko

Täällä eletään loman jälkeistä shokkiviikkoa. Mies lohdutti aamulla, että tänään puolen päivän aikaan työviikko on jo puolessa välissä. Töissä uutta asiaa pukkaa pöydälle ja postiin sellaiseen tahtiin, että muutaman kerran piti tänään kesken päivän puhallella. Mutta asia kerrallaan, ja jos en kaikkea ehdi, jotain jää tekemättä. Kahdeksan tuntia päivässä ja sitten omaa aikaa. Tulipa vuodatettua.

Viime talvena ostin muiden innostamana merinovillaa Colourmartilta. Firma myy laadukkaita teollisuuskäyttöön tarkoitettuja lankoja kohtuulliseen hintaan. Kunhan nyt saan vielä muutaman vaatekappaleen neulottua, olen antanut itselleni luvan investoida kashmir-lankaan. Kylmätkin ajat tulevat uudelleen, taas tarvitaan lämmikettä. Sitä luksusta odotellessa neuloin neuletakin Colourmartin merinosta.

KYH 1: Aloitettu 1.6, valmis 19.7.

Malli: Drops Design 97-18, vartalonmyötäinen takki

Puikot: 3,75mm

Lanka: Colourmart 100% Extra Fine Merino 16/48 DK Weight, väri Jalapeno

Menekki: 318g

KYH-tempauksen lisäksi osallistuin tällä neuleella myös Ravelryn Colourmart-ryhmän neulekilpailuun neulepaitojen sarjassa. Aänestyksessä eniten ääniä saivat luonnollisesti taidokkaat pitsi-, palmikko- ja pintaneulevaatteet, mutta minun lisäkseni omaa neulettani olivat äänestäneet suosiksi myös neljä muuta ryhmän jäsentä.

Ai että taas otti kupoliin, kun katsoin kuvia isolta näytöltä. Olisin tietysti voinut laittaa kuvaussessiota varten päälle jonkun vähän napakamman paidan ja jotkut muut housut, missä ei ole niin paljon taskuja, vyölenkkejä ja muita ohuen neuleen alla pullistelevaa lisäkettä. Ehkä jo seuraavalla kerralla varustautuminen kuvausta varten onnistuu paremmim.

Eikö olekin veikeä poseerausasento? Mies otti ensin muutamia kuvia, mutta urheasti leikin yli kolmenkymmenen asteen helteessä itselaukaisijan kanssa ja joitain ihan kameraan nähden kohtuullisia kuvia sain otettua. Nyt ainakin osaan käyttää tuota itselaukaisijaa.

Tämä on kyllä yksi onnistuneimmista tekeleistäni. Kun tämä vähän vielä rentoutuu käytössä, on koko sataprosenttisen sopiva. Materiaali on ihanan pehmeää. Tämä on ollut päällä kuvatessa ja pariin otteeseen pari tuntia kun viime viikonloppuna olimme jäähallissa katsomassa pojan jääkiekkojoukkueen pelejä. Ei kutittanut, ei tuntunut miltään.

Tässä neuleparka on pingotuksessa. Lanka on öljyttyä ja neulottaessa kovahkoa, mutta neulomisen jälkeen neule pestään ensin Fairylla tai vastaavalla. Sitten viskasinkin takin normaaliin villapesuun. Ja ei kun kuivumaan. Sitten olikin taas ihme tapahtunut, ja kovahko villa pörhistynyt ja täyteläinen. Tällä langalla neulottaessa mallitilkun teko on siis pakollinen juttu ja mallitilkun käsittely pitää olla samanlainen kuin valmiillakin neuleella.

Tässä vielä lähikuvaa neuleesta pesun jälkeen, tässä värikin näkyy sellaisena kuin se oikeasti on.

Vietimme viimeisen lomapäivän Miehen kanssa mökillä myrskyn kaatamien puiden kanssa puuhastellessa. Tässä tällainen vertaileva kuvapari, miltä mökillä maisemaa hallitseva Korkeasaari näytti viime kesänä ja miltä se näyttää nyt.

Sanoin Miehelle, miten omituiselta näyttää kun Korkeasaaressa ei enää ole niin paljon puita. Mies sanoi: "Kyllä siellä vielä ne ihan samat puut on, ne on vaan maassa päällekkäin".

Harmaata ja vaaleanpunaista

Syyskuun lopulla sain valmiiksi tämän mohairhupparin. Kun näin tämän mallin, muistin heti kaapissani majailleet langat. Sitten vaan laskeskelemaan langankulutusta ohjeessa käytetyllä langalla ja katsomaan riittävätkö omat langat tähän. Harmaata piti olla hieman enemmän kuin ohjeessa oli, valkoisesta ei ollut mitään tietoa. Ajattelin, että jotain valkoista löytyy kyllä korvaamaan tai jätetään sitten huppu tekemättä.

Malli: Dropsin mohair-huppari 80-18Puikot: 6mm
Lanka: Novita Prima mohair (harmaa), valkoinen mysteerimohair(?)
Menekki: 530g, Prima mohair 314g, valkoinen 216g

Kutosen puikoilla neuloessa valmista syntyi nopeasti, mutta ei tuo kahden mohairin neulominen välttämättä muuten mitään herkkua ollut. Onneksi purkamista tuli aika vähän.

Ensin näytti, että lanka riittää hyvin. Jossain välissä oli tulla paniikki, ei se riitä kuitenkaan ja sitten tuli taas helpotus, riittihän se.



Otin tarkoituksella vähän naftin koon, yleensä nää neulomukset kuitenkin lörpsähtää jonkun verran. Muutaman pitokerran jälkeen tää on just sopiva. Apinan sukuinen kun olen, neuloin kolme senttiä ohjetta pidemmät hihat. Tykkään tästä, kiva pitoneule.

Prima Mohairia jäi vielä reilu kerä, valkoista lankaakin vähän. Saas nähdä, mitä näistä keksitään.

Hiuksetkin lyheni, kampaamon lattia näytti leikkuun jälkeen suunnilleen siltä kuin lammas olisi keritty. Nyt sairauslomalla ollessa olen liikkunut hirveän vähän ja ruokakaan ei ole maistunut normaaliin malliin. Reidet ja vyötärö on hoikistuneet, toivottavasti muutakin on hävinnyt kuin lihaksia. Valitettavasti rintamus ei tunnu huvenneen mihinkään.

On helppoa etsiä joku kiva malli ja hommata siihen langat. On paljon haastavampaa ottaa kaapista langat ja etsiä näille varastolangoille sopiva malli. Minä olen nyt jäänyt koukkuun malli langalle -haasteeseen.

Varastossa oli puolalla olevaa ohutta koneneulontaan tarkoitettua mohairsekoitetta. Langassa on varmuudella jotain tekokuitua ja ehkä myös villaa. Ostin tämän kanssaneulojalta kun joskus viime vuosituhannen lopulla olin neulekonekurssilla. Tämä oli ostettu Tyttö mielessä, sen vaaleanpunainen kausi vaan loppui jo kauan, kauan sitten. Nyt sitten lähipiirissä on vaaleanpunaisen ystävä, joten mallia etsimään.

Joskus muistan tämän siskontyttöni sanoneen, että tunikat on ihania. Siis neuletunika suunnilleen koossa ekaluokkalainen, Novitasta löytyi. Ja sitten neulomaan.

Malli: Novita syksy 2008, malli 73 tytön pitsinen tunikaliivi
Puikot: 4,5mm
Lanka: Mohairsekoite kaksinkertaisena
Menekki: 230g

Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua, että lanka on vähän turhan raskasta malliin, mutta kun kyselin siskontytöltä väreistä, oli selvää ettei mikään muu varastossa olevista väreistä kelpaisi. Punnersin tämän kuitenkin loppuun ja tulihan tästä ihan kiva. Varmaan kelpaa vaaleanpunaisen ystävälle.


En saanut tunikasta kuvia omistajansa päällä. Siskontyttö oli sairastunut ja jäi kotiin kun sisko tuli hakemaan meiltä päärynöitä ja luumuja. Niitä tuli tänä vuonna niin paljon, ettemme pysty niitä kaikkia itse syömään. Kuinkahan monta kiloa olen luumuja jo syönyt? Mutta kyllä ne on hyviäkin.

Tänään ehdit vielä veikkaamaan lankavaraston kotoa, veikkaus tuossa edellisessä postauksessa.

February Lady Sweater

Aloitin February Lady Sweaterin Kesäyön hullutus -tempauksen aikana 20.6. ja tämä valmistui lopulta 17.8. Vielä meni vähän aikaa ennen kuin takki saatiin kuvattua ja kuvat siirrettyä koneelle. Mutta mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa olisi. Mies otti muutaman kuvan ja sitten zoomailin itse itseäni. Kuvaaminen oli haastavaa, koska sää oli niin kovin tuulinen. Hiukset ja takin helmat oli suurimman osan aikaa ilmassa.

Malli: February Lady Sweater
Puikot: 4mm
Lanka: Schoeller + Stahl Limbo Superwash
Menekki: 400 g

Tämä on yksi parhaiten onnistuneista töistäni ja tätä on jo pidetty monesti niin töissä kuin vapaa-ajalla. Homma ei alkuun onnistunut, kun minulla ei ollut silmukkamerkkejä. Sitten kun sain silmukoille merkitsijät, oli noiden lisäysten sijoittelu helppoa kuin heinänteko ja neule valmistui melkein itsestään.

Malli on myös monipuolinen, pituutta voi tehdä sen verran kuin itse haluaa ja lisäykset voi tehdä monella eri tavalla. Ei varmasti jäänyt viimeiseksi versioksi tästä ohjeesta. Vaikka en ole mikään pitsifani, on tämä sen verran suoraviivaista ettei vaikutelma ole minullekaan liian imelä. Me gusta mucho.

Napit on puuta, ainakin niin väitettiin. Minusta tuntuma oli kyllä enemmän muovinen. Mutta omasta mielestä napit sopii takkiin kuin nenä naamaan.

Takin pituus onnistui aika nappiin, pituus ja leveys ovat sopusuhdassa keskenään. Seuraavaksi taidankin tehdä takin pitkähihaisena jostain bambusta, pellavasta, puuvillasta tai näiden sekoitteesta. No neulotaan ensin muutama jakku tai paita muista langoista ennen kuin ostellaan uusia lankoja.

Tässä on vielä pärstäkuva, piirteet eivät ole ehkä ihan perinteiset suomalaiset vaikka vanhempani ovatkin aitoja suomalaisia. Ihoni on aika tumma ja hiukset myös. Poikani vasta tumma onkin, pienenä vauvana täydessä talon varjossa body päällä nukkuessaan se sai rusketusrajat bodyn reunojen mukaan. Kuubassa matkalla käytyämme yhden kaverin isä nimitti Pojan Kuuban mieheksi ihon värin vuoksi. Olen tullut siihen tulokseen, että Poikaan on kumuloitunut monen edellisen sukupolven ihopigmentit.

Palaan huomenna areenalla uusilla tarinoilla.