Puutarhapalsta

Varoitus: Tämä postaus ei sisällä käsitöitä.

Sää on sen verran viileä ja sateitakin luvattiin, emme lähteneet mökille. Ei meillä omaa kesämökkiä ole, mutta appiukon mökkiä käytämme melkein kuin omaamme. Mökki on sellainen perinteinen lautarakenteinen, Saimaalla ja aika isojen selkien vieressä. Jos tuulee lounaasta-lännestä, rantaan tuulee aina. Se on maailman ihanin paikka lämpiminä kesäpäivinä, mutta sateella tai muuten viileämmällä kelillä kotona on mukavampaa.

Eilen meillä oli pilvistä, mutta sade alkoi vasta myöhemmin illalla ja vietinkin pihalla muutamia tunteja. Rapsuttelun jälkeen kävin kokeilemassa uusvanhaa kameraani, tässä muutamia otoksia.

Meillä on rinnetalo ja kadun puolella korkeuserot on hoideltu muurin avulla. Muurin ja kadun väliin jää parin metrin levyinen kaistale, mihin kaupunki kadun päällystämisen ja reunusten rakentamisen jälkeen istutti nurmikon siemeniä. Minä istutin perennoja ja lamohietakirsikkaa ja muutaman kesän ajan nypin pois noita nurmiheinien alkuja.

Tässä muuri vielä kun meille päin tullaan katua pitkin.

Muurin yläreunassa on istutusallas, siinä on muutamaa eri lajia päivänliljoja, siperiankurjenmiekkaa, kuunlilja, jalopähkämöä, tuoksukurjenpolvea, pioni ja riippahanhikkia.

Kurjenpolvi on päättänyt kasvaa myös muurin saumoissa, nämä pikkutaimet pääsevät tästä päärynäpuun alle vaikka hauskoja tuossa ovatkin. Muuri on alkanut myös sammaloitua kauniisti.

Tässä alapihan pääkukkapenkki. Myyrät olivat tehneet kukkapenkkiin ison tyhjän aukon, mutta onneksi omasta pihasta löytyy täytettä. Aukkoa paikkaamaan otin kirjavalehtistä kuunliljaa toisaalta.

Tässä talon pohjoispääty, portaat ja maanpeitekasveja. Etualalla on japaninmarjakuusi ja vähän näkyy myös kuutamohortensiaa, kevätkaihonkukkaa, taponlehteä, kirjavalehtistä pikkutalviota (ei kuki), kirjokuunliljaa, jalopähkämöä ja jättipoimulehteä.

Tämä pallokuusi on kaunotar, korkeutta sillä on reilu metri ja leveyttä taitaa olla leveimpään suuntaan lähes pari metriä.

Raparperi on ollut jo monta vuotta, mutta tänä vuonna se on suorastaan villiintynyt kasvamaan. Taidanpa huomenna pyöräyttää jotain raparperipiirakkaa.

Taponlehti on yksi suosikkikasveistani. Jostain syystä se viihtyy pihallamme ja pikkutaimia pulpahtaa maan pinnalle siellä täällä. Tämä yksilö on kuvattu päärynäpuun alla, minne sen siirsin erään hortensian juurelta.

Pelargonille on käynyt joku onnettomuus. En tiedä katkaisiko sen viime viikon voimakkaat tuulet vai oliko joku kaksijalkainen tämän takana. Pitää kai käydä hakemassa korvaava yksilö.

Etupihan varjoisaan kulmaukseen istutan joka vuosi verenpisaran. Tänä vuonna tämän värinen. Maitotonkka on saatu appiukon pitkäaikaisen naisystävän perintönä.

Edellisessä postauksessa julistettuun arvontaan ehtii osallistua vielä, jatkoin vastausaikaa keskiviikkoon. Todennäköisesti pääsemme shoppaamaan vasta torstaina.