Puutarhakuvia

Olen ihan rakastunut tähän uusvanhaan kameraani. Vaikkei se olekaan kovin kummoinen, on se niin paljon parempi kuin videokamera. Nyt minäkin saan otettua omiina tarkoituksiin riittävän hyviä kuvia.

Tässä viiruhelpi, ja yhden kukkapenkin pääty, missä näkyy kevätpikkusydäntä. Ahomansikka tykkää meidän pihasta, tuohon viiruhelpin viereenkin se on ilmestynyt ihan itsekseen.

Tätä rojektia olen tehnyt pihalla viimeisimmäksi. Meidän ja alemman naapurin rajalla on vapaasti kasvava aidanne mustamarja-aroniaa. Aroniat on nyt kasvanut sen verran suureksi, että juurella ei oikein nurmi kasva, sammal kyllä kasvaisi. Kaivoin säälittävän nurmen pois, lisäsin vähän multaa ja siirsin jalopähkämön paremmista kukkapenkeistä tänne. On nätti ja kestävä, mutta vähän turhan hanakka leviämään muiden perennojen päälle. Tässä saa kasvaa ja levitä ihan vapaasti.

Marja-aronian juurella rinnettä ylöspäin riittää vielä työmaata, tänne taidan siirtää jättipoimulehteä.

Tällä kameralla saa jo ihan tavistasolle riittäviä lähikuviakin. Juhannusruusussa oli joku vihreäselkäinen koppakuoriainen tai mikä lie. Kunpa saisin tähän mukaan juhannusruusun tuoksun. Vaikka tuo leviääkin melkein kuin rikkaruoho, pidän sitä tuoksun takia.

Siperiankurjenmiekka. Ihana.

Tämä oli tällainen pikapostaus, ajattelin polkata eilen valmiiksi saamastani piposta, mutta enhän ollut vielä edes ottanut kuvia. Korvikkeena puutarhakuvia.

En viitsi nyt lähteä kuvaamaankaan, odottelemme Tytön kanssa kun mies veivaa kannettavaa ja yrittää saada Skypen pelittämään kunnolla, siinä on jotain ongelmaa mikrofoniliitännässä. Olemme menossa Ukin luo näyttämään Tyttöä vielä ennen kuin lennähtää maailmalle.