Liikkumattomuus tympii

Leikkauksesta on kulunut viikko ja vielä toinen viikko on liikuntakieltoa. Kävellä saan, mutta sen rankempaa liikuntaa ei ole lupa harrastaa. Olen tottunut liikkumaan ja tekemään pihahommia, tekisi mieli vaikkei olo vielä kovin vahva olekaan.

Olen tuntenut itseni ihan sankariksi pestyäni muutaman koneellisen pyykkiä. Istuminen ei enää tunnu missään, mutta muutaman minuutin seisomisen jälkeen tulee tukala olo. Jos huomenna jo olisi sellainen olo, että jaksaisi jonkun nopean ruuan valmistaa eikä tarvitsisi enää kaupan valmisruokia syödä.

Olen enimmäkseen lukenut, tehnyt käsitöitä, nukkunut päiväunia ja käynyt vähän koneella. Kirjoja on tullut luettua viisi reilun viikon aikana, osa todella paksujakin. Viimeksi olen lukenut näin paljon silloin joskus päälle kymmenvuotiaana kun meni nuorten kirjoja melkein tahtiin kaksi per päivä.

Vaihteluksi käsitöiden tekemiselle kaivoin esille ikiufon jostain 80 - 90-lukujen taitteesta ja purin sen langoiksi. Lanka on jotain pellavaa tai pellavasekoitetta, vyötteet oli kahdesta vajaasta kerästä hävinneet ajan ja useamman muuton yhteisvaikutuksesta. Hämärä mielikuva olisi, että langalla oli joku kukan nimi.

Tässä lopputulos, taidanpa minäkin kokeilla tiskirättien neulomista. Voisin joutessani myös kastella ja suoristaa langan ennen työstämistä.

Neuloin myös mallitilkun ja pesin sen koneessa seuraavaa suurempaa neuleprojektia varten. Lanka on myös jostain vajaan kahdenkymmenen vuoden takaa, Novita Jasmin. Ja tää on sitten ihan eri Jasmin kuin nykyisin kampanjalankana myytävä Jasmin. Maailma on täynnä sanoja ja sitten pitää ottaa uudelle tuotteelle nimi, mitä on käytetty aikaisemminkin. Toinen vastaava tapaus on Novite Rose, minulla on vielä varastossa vanhan Rosen loput, nykyinen Rose on ihan eri tuote.

Ja nyt arvotaan onko vuorossa lukemista, makaamista vai käsitöitä. Kuulumisiin.