sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Australiaan

Minä en ole menossa Australiaan, Tyttö on. Vasta sitä lykkäsin lastenvaunuilla ja nyt se lähtee kymmeneksi kuukaudeksi vaihtariksi maailman toiselle puolelle.

Minä olen ansainnut papukaijamerkin viisumipapereiden täyttämisestä, sivuja oli noin viisitoista ja niistä kymmenisen täytettiin. Taloustilanteen vuoksi sijoitusperheiden saaminen oli hankalaa ja toukokuussa pyydettiinkin vanhemmilta aanelkun pituinen kirje omasta lapsesta tulevalle sijoitusperheelle. Kirjoitin lapsesta kauniisti, ja reilu viikko sitten tulikin tieto perheen löytymisestä.

Tulevassa perheessä on 13-vuotias poika ja 10- sekä 1-vuotiaat tytöt. Paikka on Mount Isa Queenslandissa, kaukana sisämaassa. Paikka oli ensin Tytölle iso pettymys, toiveena olisi ollut päästä jonnekin kohtuullisen matkan päähän rannikosta.

Viime sunnuntaina olimme Heurekassa vaihtareiden infotilaisuudessa ja silloin tämä lähtö oikein tosissaan konkretisoitui. Silloin Tyttökin vähän helpottui kuullesaan vaihtojärjestön organisaattorilta paikan olevan syvintä Australiaa ja Tytön tulevan ihan täytenä Aussina takaisin Suomeen. Kovasti helpotti myös mahdollisuus saada muutaman viikon lomaperhe jostain rannikolta.

Tyttö on myös lähdössä lokakuussa vaihtareiden Australian safarille, missä kierrellään Australian keskiosissa. Lisäksi perheen äidiltä tuli jo tieto, että tyttö on ilmoitettu koulun retkelle Isolle Valliriutalle. Äidin kanssa se on kovasti jo vaihtanut sähköpostia ja naamakirjassa on kuvia jaettu.

Lähtö on kesäkuun viimeisenä päivänä eli reilu kaksi viikkoa enää aikaa lähtöön. Voi olla minulle aika vaikeaa.

Eilen nautin kauniista ilmasta ja istutin kesäkukat ruukkuihin, käsityöt jäivät aika vähiin. Kovasti olen KYHäillyt, muutama työ on valmistunut. Sain Tapiolta lisää lankaa ja pääsin jatkamaan deadline-projektia, siksi KYH-työt ovat nyt olleet melkein ainoastaan tyylipuhtaita aloituksia. Vaikka olisin kuvannutkin, en olisi alakerran pöytäkoneelle päässytkään kuvia siirtämään. Mutta seuraavalla kerralla yritetään saada kuviakin mukaan.

3 kommenttia:

Makepeace75 kirjoitti...

Mahtavaa vaihtarivuotta Tytölle ja onnea matkaan! On varmasti vaikeaa päästää lapsi menemään, mutta onhan se myös monella tavalla palkitsevaa? Siellä se sitten menee, itsenäistyy ja pärjää hienosti, vaikkei äidin helmoissa enää olekaan. :o)

TiiQ kirjoitti...

Nykyaikana netti kyllä onneksi kaventaa välimatkaa, skype rokkaa! Vaan aivan varmasti on kova paikka. Minäkin joskus haaveilin vaihtarivuodesta Down Under, mutta se jäi...

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Voi, varmasti äidille haikeaa..
Onneksi nuo meidän on vielä niiin pieniä. ;o)