Annettu takaisin kasvattajalle

Tästä se sitten lähti. Viime vuoden loppupuolella kävin adoptoimassa siskon aikanaan halvalla hamstraamia, mutta käyttämättä jääneitä lankoja. Vanhaa kunnon seiskaveikkaa (vielä Rondoa ja 100 gramman kerissä) oli 900 g valkoista ja vähän sinistä ja mustaa.

Yritin löytää noille valkoisille käyttöä useampaan otteeseen, vaatetta en niistä halunnut neuloa. Kun en ole mikään pajukeppi, joku jakku ja paita valkoisena ei välttämättä ole paras mahdollinen valinta. Ja jos neuloisin kirjoneulelapasia, tekisin lapasia näistä langoista monen vuoden ajan.

Minulla oli tuon valkoisen seiskaveikan lisäksi reilu pari kerää muutaman vuoden takaista omenanvihreää seiskaveikkaa. Virkkasin viimeisen vuoden aikana kaksi Babette-peittoa ja mietin saisinko näistä kahdesta langasta Babetten muutaman muun langan kanssa yhdistettynä. Kun sitten selailin Ravelryssa virkattuja peittoja ja näin Hexagon-peittoja, tiesin miten käyttäisin seiskaveikat: Hexagon-peitto, uloin kerros valkoisella ja kolmas kerros vihreällä. Keskelle mitä nyt suunnilleen saman paksuisia tai kaksikertaisena suunnilleen vastaavia lankoja varastosta löytyisi.

Löytyihän niitä, epämääräisiä langanloppuja, vähän käytettyjä ja korkkaamattomia. Tässä vaiheessa lankakassin sisältö on jo jonkun verran vajentunut. Strategiana oli tehdä niin iso peitto kuin mihin valkoista riittää.

Olin ollut muutaman päivän lomautettuna aloittaessani peiton virkkaamista. Virkkaaminen pääsikin hyvään vauhtiin ja tyssäsi vasta sairauslomalla vihreän langan loppumiseen. Siinä tuhrautui sitten reilu viikko lankaa odotellessa ja aloitin KesäYön Hullutuksen.

Yläpuolen kuvasssa peitosta puuttuu vielä ainakin yksi kerros paloja joka reunasta. Tuossa näkyvät hyvin myös nuo ainoat pääteltäväksi jäävät uloimman kerroksen lopetuslangat.

Viimeistely olikin harvinaisen mukavaa, ainoastaan valkoisten lankojen päättely, muiden langanpäiden trimmaaminen ja reunuksen virkkaaminen.

Tässä peitto on alakerran terassille levitettynä, valmiina yhdistelyn jälkeen, mutta ennen pingotusta. Peitto sopii hyvin yhdistelykammoisten tehtäväksi, palat liitetään toisiinsa aina viimeistä kerrosta virkattaessa.

Tässä kuvassa näkyy hyvin peiton kennomaisuus ennen pingotusta. Alla kuva valmiista peitosta pingotuksen jälkeen.

Malli: Hexagon How-to by Attic24

Koukku: 4,25mm
Lanka: Rondo 7v, Novita 7v, Sandnes Lanett kaksinkertaisena, Gjestal Janne, tunnistamattomat langan loput
Menekki: 1860g

Koko: n. 140*170cm, 209 palaa

Reunukseen virkkasin yhden kerroksen vihreällä ja toisen vähän keltaisemmalla valkoisella. Tämä oli kaikin puolin hyvä projekti, sain lankavarastosta pois paljon lankaa ja pääsin eroon isosta kasasta epämääräisiä lankanöttösiä sekä tuloksena oli kaunis peitto lahjaksi annettavana.

Peitto lähti syntymäpäivälahjaksi siskolleni, eli sinne missä noita valkoisia lankoja oli hyvin pidetty ja kasvatettu. Toivottavasti tämän alla pysyy lämpimänä ja näkee kauniita unia.

Lopuksi vielä kuva peiton nurjasta puolesta, ei nuo lankojen päät tuolla juurikaan näy ellei niitä osaa etsiä.

Karkea arvio on, että yhtä lappua kohden aikaa kului noin 20 minuuttia mukaan luettuna reunus ja lankojen päättelyt. Tuo viimeinen kerros oli aina vähän hitaampi kun yhdistäminen tehtiin samalla. Aikaa tähän meni siis suunnilleen 70 tuntia. Tein peittoa kolmen viikon ajan niin, etten ollut töissä. Normaalioloissa tämän tekemiseen olisi mennyt useampi kuukausi.