Byrokratian hampaissa

Viime viikko olikin taas aika kiireinen, enkä ehtinyt postailla. Tai sitten kun olisin ehtinyt, en saanut koneaikaa. Tässä tuleekin nyt sitten vähän pitempi tarina.

Olen minä viimeisen viikon aikanakin saanut jotain pientä valmiiksikin. Ensimmäinen valmistunut juttu on salaista, esittelen joskus myöhemmin. Tytölle neuloin pitkät, mustat Evangeline-rannekkeet. Luovutin rannekkeet sillä ehdolla, että ne kuvataan sitten Tytön käsissä. Ei ole vielä kuvattu. Pitää mennä kiusaamaan, kunhan se nyt kotiutuu uintiharjoituksista.

Perjantaina aloitin Hämispeiton ja teinkin sitä viikonloppuna aika ahkerasti. Kyllä on kiva pitkästä aikaa taas neuloa jotain, mikä etenee vauhdilla. Laskeskelin, että peiton pinta-alasta on nyt neulottu noin 40 prosenttia ja sainkin peiton eilen salaiselta neuleystävältäni saamilleni KnitPicksin 150cm kaapelille ja irtopäille. KnitPicksin puupuikoissa yhdistyy mukavasti puun keveys ja metallin luisto.

Tämä kuva on otettu eilen aamupäivällä, nyt ollaan taas jo menossa sinisellä alueella.

Tilasin puolitoista viikkoa sitten liukuvärjättyjä merinolankoja LittleKnits-kaupasta. Norojen tilauksen kohdalla langat olivat postissa viikon kuluttua tilausvahvistuksesta, tällä kertaa postista ei samassa ajassa vielä tullut saapumisilmoitusta. Aavistelin, että nyt langat olivat jääneet tulliin. Niinhän siinä sitten kävi. Perjantaina en enää ehtinyt tulliin virka-aikana, joten tänä aamuna lähdin ottamaan kontaktia tulliin.

Meidän tulli on raja-asemalla ja kun pääsin ihan rajalle, ei parkkeerasin auton sitten raja-aseman viereen. Missään ei näkynyt tullin opastetta. Aikani päätänä pyöriteltyäni huomasin Venäjältä päin tulevan tien toisella puolella rakennuksen, missä näkyi tullin merkki. Kävin pyörimässä parilla ovella, mutta ovet eivät auenneet eikä ovissa ollut minkään maailman soittopelejä. Kiersin sitten rakennuksen toiselle puolelle ja siellä vihdoin näin ihmisiä. Sieltä minut sitten opastettiin palaamaan varsinaiselle raja-asemalle.

Arvoin taas parin oven kohdalla, mistä menisin sisälle. Osuin sitten ihan oikeasta ovesta, pieni ja vaatimaton kyltti kertoi palvelupisteen olevan postipakettien tullauspaikka. Kelloa soittamalla tullihenkilö sitten ilmestyi paikalle. Olin hyvin varustautunut ja minulla oli tilausvahvistus mukana. Kun tullissa aikansa etsittiin oikeata tullinimekettä, lopulta löytyi sopiva ja maksettavaksi tulliksi ja arvonlisäveroksi tuli 20 eskoo. Ainoa harmin paikka oli, että LittleKnits ei lähettänyt uutta tilausvahvistusta kun postimaksu pieneni alkuperäisestä. Postituksesta ja tilausmaksun pienentymisestä kertonut sähköposti ei kelvannut. Jouduin siis maksamaan pari euroa ylimääräistä postitusmaksun muuttumisen jälkeen puuttuneesta tilausvahvistuksesta. Loppu hyvin, sain langat itselleni.

Jos vielä joskus uudelleen joudun hakemaan jotain tullista, karautan paikalle kuin vanha tekijä ja menen heti oikeaan paikkaan.

Tässä harmaan sävyinen Elle Merino Brights, tätä tuli puoli kiloa.

Ruskean ja kullan sävyinen Elle Merino Brights, tätäkin oli täysi pussi eli puoli kiloa.

Ja sitten viimeisenä tämä iloisemman värinen Elle Merino Brights, myös tätä on puoli kiloa. Nämä kutkuttaa nyt niin paljon, että pitää varmaan kokeilla neuloa jotain näistä jo tänään. Taidan neuloa näistä muutaman kassin joululahjaksi ja lisäksi lapasia.

Novitan Palmat pääsevät hyvään kotiin. Ostaja löytyi neulomon kautta ja kunhan rahat ovat tilillä, lähtee paketti lankojen uudelle omistajalle. Värilliset ovat erilaisista töistä jääneitä jämäkeriä, valkoiset ostin joskus (halvalla). Oli minulla noille valkoisille Palmoille joku suunnitelmakin, mutta aika ajoi suunnitelmien ohi.