perjantai 6. kesäkuuta 2008

Petroolivaara edistyy

En ole vieläkään saanut kameraa takaisin, tästäkin tulee tällainen tylsä kuvaton postaus. Olen kyllästynyt kamerattomaan elämään ja jos kamera ei huomenna tule minun luokseni, menen minä kamerani luo.

Uusien Knitpicks-pyöröpuikkojen kanssa Petroolivaaraksi ristimäki Vihervaara kakkosen hihat valmistuivat vauhdilla ja ei kun yhdistämään kaikki kappaleet samalle pyörölle. Tämähän oli jo toinen samalla ohjeella, vaikkakin edellisen tein M-koossa, tämän uudemman L-koossa. Mitä niitä ohjeita turhaan liian tarkkaan tuijottamaan. Minulle kävi vanhanaikaisesti, vauhdin hurma ja ylimielisyys kostautuivat.

Kun olin saanut kaikki osat samalle puikolle, en vaivautunut laskemaan silmukoita. Enkä kyllä lukenut ohjeestakaan, siinähän ne oli silmukat laskemattakin samalla puikolla. Minun tulostamassani ohjeversiossa oli pieni panovihree silmukkaluvuissa, minkä kyllä olisin huomannut jos olisin laskenut silmukoita. Enkö kaikkien erilaisten matematiikkaopintojen jälkeen pysty edes yksinkertaista yhteenlaskua suorittamaan?

Kun olin neulonut reilut kymmenen kerrosta, huomasin etuhalkion olevan jossain muualla kuin etukappaleen keskellä. Laskin silmukat, etu- ja takakappaleella oli ihan eri silmukkalukemat ja sitten kyllä luin ohjetta hyvinkin perusteellisesti. Ja purin ja yhdistin kappaleet oikeilla silmukkamäärillä uudestaan yhdelle pyörölle.

Sitten aloin ihmetellä, miten hihaa oli niin vaikea neuloa. Minä pönttö en ollut päätellyt hihoista vastaavaa määrää silmukoita kuin kainalosta. Nyt ei tarvinnut purkaa kuin reilu kerros, päätellä hihoista silmukat ja yhdistää kappaleet pyörölle kolmannen kerran.

Sen jälkeen tuli yksi vajaan kahden kerroksen purku, olin vauhtiin päästyäni kääntänyt yhden palmikon väärään suuntaan. Yritin ensin korjata väärin mennyttä kohtaa, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Onneksi lanka näyttää kestävän purkamisen nuhjaantumatta.

Ensimmäinen Vihervaarani (Akryylivaara) oli paksummasta langasta ja hihoista tuli automaattisesti tarpeeksi pitkät, jäi käsivarsille vähän kasvuvaraakin. Nyt aloin epäillä ovatko Petroolivaaran hihat tarpeeksi pitkät. Hihoja ja koko yläosaa en enää ala purkamaan, katsotaan sovituksen jälkeen ovatko hihat riittävän pitkät. Jostain syystä minulle on annettu todella pitkät kädet, vaikka muuten pituutta on vähän niukanlaisesti. Polveudun selvästi apinoista.

Lähdin tänään aikaisemmin töistä ja kävin Tytön kanssa ostamassa suurimman osan kesäkukista. Huomenna käyn ostamassa mullat ja laitan kasvit ruukkuihin. Taitaa jäädä huomenna näpertelyt vähemmälle.

Ei kommentteja: