Katsaus historiaan, osa 3

Ja nyt historiasarjan viimeinen peitto, Pojalle tekemäni.

Palat tähän virkkasin siis samaan aikaan kuin Tytönkin peittoon. Tytön peiton valmiiksi saamisen jälkeen meni jonkun aikaa ennen kuin jaksoin aloittaa tämän kokoamisen. Poikaa (9v) ei ymmärrettävästi kiinnostanut palojen sommittelu ja niinpä suunnittelin peiton kuviot itse.

En saanut mitään mahtavia oivalluksia, joten päätin vain kokeilla jostain Kaffe Fassetin neuleesta mieleen jäänyttä ristiä. Olihan tämä jotenkin myös näiden palojen virkkaamiselle sopiva päätös; projektin aloittamisessa käytetyt langat oli purettu Kaffe Fassetin suunnittelemasta mekosta. Tein kunkin ristin viidestä neliöstä ja ajatuksena oli jotenkin yrittää häivyttää nuo hempeimmät ja tyttömäisimmät värit peiton reunustalle ja saada keskustasta vähän miehekkäämmän värinen.

Sommittelin peittoa Ateenan olympialaisten maantiepyöräilyn aikana. Sitten palat numeroituihin langalla sidottuihin nippuihin ja laatikkoon. Siellä ne taisivatkin olla jonkun aikaa ennen kuin ryhdistäydyin ja päätin tehdä homman pois alta. Eihän se palojen yhdistäminen niin kauhean tuskallista ollut, mutta reunusten virkkaaminen kyllä oli vaikeaa. Peitto oli jo niin lähellä valmistumista ja sitten piti vielä virkata mustat reunukset ja kiinnittää ne virkkaamalla peittoon. Lopulta sain peiton valmiiksi joskus viime vuoden alkupuolella.

Malli: Suuri käsityölehti, Joulukuu, s. 12
Koukku: 3,5mm
Lanka: Palat Novita Alabama, reunukset Novita Tennessee
Koko: Kapeaan sänkyyn

Minusta tämä on kivan näköinen, mutta peiton valmistumisen aikaan 11 v Poika ilmoitti ettei käytä tätä. Niinpä tämä nyt odottaa alakerran vaatehuoneessa käyttämättömänä aikaa parempaa. Jos ja kun tyttöjä alkaa joskus pyöriä Pojan ympärillä, ne varmaan ymmärtävät paremmin peiton arvon ja saavat Pojan ottamaan tämän käyttöön. Toistaiseksi tytöt ei kyllä voisi Poikaa vähemmän kiinnostaa, vain jalkapallo, jääkiekko ja poikien kanssa hengailu kiinnostaa.

Seuraavalla kerralla sitten jo uusista töistä ja lankaostoksista.