Katsaus historiaan, osa 3

Ja nyt historiasarjan viimeinen peitto, Pojalle tekemäni.

Palat tähän virkkasin siis samaan aikaan kuin Tytönkin peittoon. Tytön peiton valmiiksi saamisen jälkeen meni jonkun aikaa ennen kuin jaksoin aloittaa tämän kokoamisen. Poikaa (9v) ei ymmärrettävästi kiinnostanut palojen sommittelu ja niinpä suunnittelin peiton kuviot itse.

En saanut mitään mahtavia oivalluksia, joten päätin vain kokeilla jostain Kaffe Fassetin neuleesta mieleen jäänyttä ristiä. Olihan tämä jotenkin myös näiden palojen virkkaamiselle sopiva päätös; projektin aloittamisessa käytetyt langat oli purettu Kaffe Fassetin suunnittelemasta mekosta. Tein kunkin ristin viidestä neliöstä ja ajatuksena oli jotenkin yrittää häivyttää nuo hempeimmät ja tyttömäisimmät värit peiton reunustalle ja saada keskustasta vähän miehekkäämmän värinen.

Sommittelin peittoa Ateenan olympialaisten maantiepyöräilyn aikana. Sitten palat numeroituihin langalla sidottuihin nippuihin ja laatikkoon. Siellä ne taisivatkin olla jonkun aikaa ennen kuin ryhdistäydyin ja päätin tehdä homman pois alta. Eihän se palojen yhdistäminen niin kauhean tuskallista ollut, mutta reunusten virkkaaminen kyllä oli vaikeaa. Peitto oli jo niin lähellä valmistumista ja sitten piti vielä virkata mustat reunukset ja kiinnittää ne virkkaamalla peittoon. Lopulta sain peiton valmiiksi joskus viime vuoden alkupuolella.

Malli: Suuri käsityölehti, Joulukuu, s. 12
Koukku: 3,5mm
Lanka: Palat Novita Alabama, reunukset Novita Tennessee
Koko: Kapeaan sänkyyn

Minusta tämä on kivan näköinen, mutta peiton valmistumisen aikaan 11 v Poika ilmoitti ettei käytä tätä. Niinpä tämä nyt odottaa alakerran vaatehuoneessa käyttämättömänä aikaa parempaa. Jos ja kun tyttöjä alkaa joskus pyöriä Pojan ympärillä, ne varmaan ymmärtävät paremmin peiton arvon ja saavat Pojan ottamaan tämän käyttöön. Toistaiseksi tytöt ei kyllä voisi Poikaa vähemmän kiinnostaa, vain jalkapallo, jääkiekko ja poikien kanssa hengailu kiinnostaa.

Seuraavalla kerralla sitten jo uusista töistä ja lankaostoksista.

Loma ohi

Kesäloma tuli ja meni, tässä pientä yhteenvetoa lomasta.

Käsitöiden suhteen kesäloma meni hyvin, Babette valmistui viimeisenä lomapäivänä eli eilen kun päättelin reunakerrosten langanpäät. Reunat rullautuvat jonkun verran, joten niille pitänee tehdä jonkunlainen blokkaus. Vielä en tuota kuitenkaan jaksanut tehdä, pitää miettiä mihin ja miten peiton virittäisi. Laitan tänne blogiin kuvat ja tarinaa peitosta ihan vihoviimeisen viimeistelyn jälkeen. Secret of Bad Nauheim ei edennyt mihinkään, jätän sen suosiolla ensi talven aurinkoloman työksi. Ei paina paljon, mutta tekemistä on ihan riittävästi.

Muuta valmistunutta olivat kolmet sukat (yksi pari on vielä polkkaamatta), pipo, kämmekkäät, Revontuli ja jotain pientä Salaiselle neuleystävälleni.

Lomalla retkeilimme Särkänniemessä, Lappeenrannassa ja mökillä. Kelit oli todella epävakaisia ja harvemmin oli kahta lämmintä päivää peräkkäin. Kävimmekin vain kertaalleen mökillä.

Meillä rakenneltiin, mökillä käydessä vaihdoimme saunan kiukaan uuden piipun kiukaalle ja kotona laatoitimme sisäänkäynnin terassin. Pitää ottaa siitäkin kuva, kun aurinko joskus taas paistaa jos aurinko vielä paistaa nyt syksyllä. Mies tietysti saumasi laatat viime aikojen ainoana hellepäivänä ja minä vietin päivän hangaten saumauslaastia laatoista. Laatat on sellaista pientä kuviollista, minkä uurteisiin laasti tarttui kuin pikaliima. Tämän projektin jälkiseurauksena mies myös poti monta päivää kipeää selkää ja tunto katosi muutamasta varpaasta. En ymmärrä mistä se sai yllättäen päähänsä tuon laatoituksen, minä en ollut sitä vaatinut. Lopputulos on kyllä kaunis.

Sitten vaan oltiin ja nautittiin ja puuhasteltiin normaaleja kodin juttuja, pihallakin tuli möyrittyä. Muutaman viikon jälkeen olin niin täynnä energiaa, että tein kaun suunnittelemani urakan ja siivosin "Äidin työpajan" eli kodinhoitohuoneen. Nyt kaikki kankaat ja langat ovat siististi kaapeissa. Ihanaa. Vielä kun saisi muutkin rojukätköt käytyä läpi joskus.

Vaikka lapset ovat jo isoja, oli meillä tänään vähän jännitystä kummankin mennessä uuteen kouluun. Luokat olivat onneksi mieluisia ja muutenkin molemmat ovat positiivisella mielellä. Tästä se kilpajuoksu ajan kanssa kohti joulua taas alkoi.

Katsaus historiaan, osa 2

Toisena isona peittona esittelyssä on Tytön päiväpeite. Aloitin virkkaamaan näitä paloja joskus vuosituhannen vaihtumisen aikoihin, tarkkaa mielikuvaa ajankohdasta ei ole. Valmista tuli muutama vuosi sitten.

Alkukimmokkeena projektille oli värikkäät Novitan Alabama -langat, mistä piti tulla pienelle tytölle sopiva kirjava kesämekko. Mekon neulominen kuitenkin jäi, ja jossain vaiheessa totesin ufoutuneen mekon olevan liian pieni jo varttuneelle lapselle. Purin tekeleen ja siitä jäi sekä purettuja pätkiä että ehjää uutta lankaa. Tuumailin vähän aikaa ja totesin virkatun palapeiton olevan langoille sopiva käyttökohde.

Malli löytyi Suuren käsityölehden joulukuun numerosta vuodelta 1994. Ohjeen mukaan yksi pala on 7,5*7,5 cm ja näitä tietysti tarvitaan peiton koon mukainen määrä. Virkkasin paloja, ostin lisää lankaa ja sitten jossain vaiheessa laskin tarvittavien palojen määrää. Tavoitteeksi oli jalostunut virkata niin paljon paloja, että niistä saa molemmille lapsille päiväpeitteet yhden hengen sänkyihin. Tavoitteeksi tuli 1156 palan virkkaaminen.

Virkkasin lisää paloja ja ostin lisää lankaa. Yhden palan virkkaamiseen meni suunnilleen seitsemän minuuttia ja tein näitä aina silloin kun huvitti. Välillä meni pitempikin aika etten virkannut palan palaa. Mika Häkkinen ajoi formulaa kun virkkasin näitä ja Mikan ajoja jännätessä ja formuloja katsoessa valmistuikin paljon paloja. En muista ihan varmasti, mutta yhdestä 50 g kerästä taisi tulla noin neljätoista palaa.

Sitten jossain vaiheessa laskin paloja ja totesiin niitä olevan riittävästi. Palat jaettiin kahtia, jokaisen värin palasia oli yhtä monta Tytön ja Pojan peittoon. Jos yhden värin paloja oli pariton määrä, Pojan peittoon varattiin siniset ja vihreät parittomat, Tytön peittoon punaiset ja keltaiset.

Tyttö oli jo niin iso, että tarjosin mahdollisuutta sommitella itse palaset peittoon niin kuin haluaa. Tarjous otettiin vastaan ja tässä Tytön oman suunnittelun mukainen peitto.

Malli: Suuri käsityölehti, Joulukuu, s. 12
Koukku: 3,5mm
Lanka: Palat Novita Alabama, reunukset Novita Tennessee
Koko: Kapeaan sänkyyn

Kun tuli aika tehdä nuo reunukset, ei Alabamaa enää ollut saatavilla. Siispä virkkasin reunukset Tennesseestä. Kaikkein kovimmille tässä projektissa otti reunusten virkkaaminen, ei olisi enää huvittanut. Reunukset kuitenkin valmistuivat ja peitto otettiin käyttöön iloisena ja käytössä se on ollutkin.

Viimeisessä historiakatsauksen osassa esittelen Tytön peiton rinnakkaisprojektin eli Pojan peiton.

Katsaus historiaan, osa 1

Minulla on nyt tekeillä salaisia juttuja, joten polkkaanpa vanhoista jutuista.

Ravelrysssa sain kutsun Woolly Thoughts Fans -ryhmään, tutustuin ryhmään ja liityinkin siihen. Woolly Thoughts -sivustolla on matemaattisia neuleita, suurin osa erilaisia peitteitä ja tyynyjä. Olen Ravelryssa ihaillut monia noista peitoista ja varmasti tulen jotain tulevaisuudessa niistä toteuttamaankin.

Ryhmän sääntöjä lukiessani tuli mieleeni, että kolme vanhaa peittoprojektiani sopivat ryhmän määrittelyihin. Joten otin toissa päivänä kameran ja peitot esille ja kuvasin ne. Kuvaaminen olikin mielenkiintoista, koska peitot ovat niin isoja. Yritin ensin ottaa kuvia eri tuoleilta, mutta lopulta minun piti laittaa peitot alas laajennetulle terassin kiveykselle ja käydä ottamassa kuvat parvekkeelta peittojen saamiseksi kokonaan kuviin.

Tänään esittelen peitoista ensimmäisen, minkä olen virkannut vuonna 1985. Halusin tehdä silloiselle poikaystävälleni, nykyiselle Miehelleni joululahjaksi jotain aivan erityistä. Virkkasin parisänkyyn sopivan peiton isoäidin neliöistä, neliöissä on neljä kerrosta ja kaikissa on musta ulommainen kerros ja saumatkin on tietysti virkattu samalla mustalla langalla. Jos laskin palat kuvasta oikein, oli tässä 28*23 eli 644 palaa. Langat olivat jotain opiskelijan budjettiin sopivia villasekoitelankoja.



Peiton kasaamisessa alkoi ennen joulua tulla kiire, joten iskin vaan yksinkertaisesti eri värillä tehdyt neliöt peräkkäin raidoiksi ja ihan kiva tästä tuli. Jouluaattoaamuna vielä vanhempieni kotona virkkasin muutaman kerroksen reunusta peiton ympärille äitini hoputtaessa minua.

Tämä oli vuosikausia meillä sängyssä päiväpeitteenä, nyt se on ollut muutaman vuoden vaatekomerossa ja käytössä satunnaisesti. Tämä pitäisi uudistaa, pinta on nyppyyntynyt jonkun verran ja sitten tämän voisi taas ottaa käyttöön.

Seuraavalla kerralla esittelen Tytölle virkkaamani puuvillapeiton.

Lina valmis

Kun näin Johannan Joko knits -blogin Lina-pipon, tiesin heti neulovani sen itselleni. Pipo on minun mieleeni, sopivan selkeä mutta siinä on kuitenkin joku jippo. Sain omani valmiiksi viime sunnuntaina. Alla pipo vielä lepää vähän vaatimattoman näköisenä grillauspöydällä.

Malli: Lina

Puikot: 4mm metallipyörö ja 4mm metallisukkikset

Lanka: Sandnes Smart

Menekki 72 g

Kesästä huolimatta olen istuskellut lyhyitä aikoja se päässä ja käynyt ihailemassa välillä peilistä. Pipo vaan on niin kaunis ja mukava päässä. Tästä tulee kaikkien aikojen suosikkipipo ja lähimmät ovat vaarassa saada tällaisen joulu/synttärilahjaksi.

Täsä se on minun päässäni. Kun pipo on päässä, palmikot aukeavat kauniisti. Oli muuten jännä huiskia kameralla kuvia omasta päästä, osa kuvista näytti metsään. Kirjaimellisesti.

Pipo on melko helppo neuloa, palmikot ovat yhdentoista kerroksen välein. Itse tykkään syvistä pipoista, mutta jos neulon tätä muille, vähennän kerrokset palmikoiden välillä yhdeksään. Yritin ensin tehdä palmikoita ohjeen mukaisesti ilman palmikkopuikkoa, mutta joidenkin minuuttien avuttoman räpellyksen jälkeen otin palmikkopuikon käyttöön.

Viime vuonna ja tämän kesän alkupuolella minua vaivasi pihaväsymys; ei oikein huvittanut. Nyt olenkin sitten monena päivänä huiskinut pihalla useamman tunnin kerrallaan. Olen tehnyt muutamia pieniä istutusten laajennuksia, kasvien vaihtoa paikasta toiseen ja kitkemistä. Kitkeminen on jotenkin niin mukavaa, siinä näkee heti työn jäljet.

Laitankin tähän myös vähän näkymiä puutarhasta, kun siellä on tullut viime aikoina riuhdottua.
Yläpuolella on parvekkeen itäseinustan parvekelaatikot, nyt ne taitavat olla parhaassa paraatikunnossa.

Tässä alakerran terassi takkahuoneen edestä. Laajensimme kiveystä pari metriä pihalle päin. Uusi osa on vielä ihan vaalea, mutta tummunee muun betonikiveyksen väriseksi parissa vuodessa. Vanha betonikiveys erottuu terassin vasemmassa reunassa ja uuden kiveyksen takana selvästi tummempana.

Tässä muumitalomme, minkä mies rakensi talonrakennuksesta yli jääneestä puutavarasta. Joitain metriä lautoja piti ostaa, kattohuopa ja sininen maali. Muumitalon liukumäki poistettiin viime kesänä, meidän lapset kun alkaa jo olla liukuiän ohi ja vanerikin oli huonossa kunnossa. Muistona liukumäestä on kuitenkin vielä nuo pienet ovet toisessa kerroksessa.


Tässä näkymä Muumitalon ovelta etelään päin. Taustalla pilkottaa Vuoksi.

Tässä eteläseinustan istutuksia; sammalleimua, maksaruohoja ja mehitähteä.

Nyt lähden kuntorasteille. Nuorena tyttönä suunnistin kilpaa ja olen nyt muutaman viime vuoden aikana käynyt kuntorasteilla aina kun olen vain päässyt. Vielä pitäisi saada lisää juoksukilometrejä alle, sitten suunnistuksesta nauttisi enemmän.

Revontuli, ostoksia ja heinäkuun raportti

Alla viimeinen heinäkuussa valmistunut neule; toinen Revontuli-huivini. Miehen ryökäle ei sanonut noista varjoista kuvassa, otinpa sitten itse toisen kuvan ilman varjoja.

Huivia neuloessa piti jännätä langan riittämistä. Aloitin ainaoikean neulomisen, kun näytti ettei lanka riitä. Muutaman kerroksen jälkeen näyttikin, että lanka riittää hyvin, purin ne pari lopetuksen alkukerrosta. Lopussa kerä pieneni huolestuttavaa vauhtia ja päättely jäi muutaman metrin vajaaksi. Käytin päättelyyn vanhaa harmaata Novitan Karstalankaa eikä se näy ellei joku ala huivin kulmaa erikseen tutkimaan.

Malli: Revontuli

Puikot: Bambupyörö 5,5 mm

Lanka: Pirtin Kehräämön karstalanka 140 TEX x 2

Menekki: 192 g

Heinäkuussa langanostopihtaus petti jonkin verran, mutta kaikelle ostetulle on hyvä selitys.

Isän lämpösukkien langan loppuessa ostin varmuuden vuoksi lisää Schachenmayrin Alpaka -lankaa 100g, 20 g tarvittiin sukkien valmiiksi neulomiseen. Piti ostaa tuota lankaa vielä 100g toista väriä, lanka kun vaan on niin ihanaa.

Isä joutui sairaalaan angiinan vuoksi ja kävimme katsomassa häntä eilen. Kun pääsin oikeaan lankakauppaan Lappeenrannan Pyöröpuikkoon, oli itsehillintä kovilla.

Ostin Zitron Loftia, tästä joku saa synttäri- tai joululahjaksi Booga Bagin. Ostin myös yksiväristä Red Heartin sukkalankaa ja yhden 50 g kerän Sandnesin Sisua kun Paraphernalia-sukan kärki lähestyy ja samalla Sisu-kerä pienenee vähän turhan reipasta tahtia. Lisäksi ostin jotain kivaa omalle Salaiselle ystävälleni, lanka lähtee ilahduttamaan häntä ensi viikon alkupuolella.

Lomani alkoi heinäkuun puolessa välissä ja se näkyy myös langan kulutuksessa. Vaikka olen enimmäkseen askarrellut Babetten kanssa, olen saanut paljon muutakin valmiiksi. Heinäkuussa:

• Ostin lankaa: 500 g
• Töitä valmistunut: 1008 g
• Lankavaraston muutos: -508 g

Vuoden alusta:

• Lankaa ostettu: 5006 g
• Lankaa saatu: 650 g
• Lankaa purettu: 322 g
• Töitä valmistunut: 7176 g
• Lankaa lahjoitettu: 370 g
• Lankavaraston muutos: -1568 g

Babettesta on menossa kahden viimeisen paneelin yhdistely. Jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, saan Babetten valmiiksi ennen loman loppua. Alla vielä kuvaa tämän hetken tilanteesta, keskellä ovat valmiit paneelit, paneelit 1-5 on myös yhdistelty jo yhteen. Oikean reunan paneelin palaset on osittain yhdistelty ja vasemman reunan palaset ovat vielä irrallisia.

Nyt on pakko sanoa, että palojen yhdistely jo vähän tympii, mutta lopun lähestymisestä saa jo lisää intoa.

Sukkia ja salaisia juttuja

Tällä kertaa tehtaasta tulee ulos sukkia. Ensimmäisenä esittelyssä paksusta alpakasta neulotut sukat syöpää sairastavalle isälleni, jonka sytostaattihoidot aloitettiin toukokuussa. Hoitojen jälkeen jalkoja palelee kovasti, ja jossain muistelen alpakkaa kehutun lämpimimpänä luonnonkuituna. Minulla oli ostettuna 100g Schachenmayr Nomotan Alpaka -lankaa paikallisen lankakaupan loppuunmyynnistä ja eikun neulomaan.

Vähän ennen kärkikavennuksia lanka loppui kesken ja minua harmitti, olisin halunnut antaa nämä isälle ennen heinäkuun hoitoa. Kävin läpi kotimaiset nettilankakaupat ja muutamia ulkomaisiakin. Suomalaisissa nettilankakaupoissa lankaa ei ollut, ja saksalaisia myyjiä arvosteltiin Neulomossa hitaiksi. Sitten googlattiin. Suomessa lanka kuului googletuksen perusteella Kirstikin valikoimiin ja Joen Langassa mainostettiin olevan hyvä valikoima Schachenmayrin lankoja. Lähetin sähköpostia molempiin, Joen Langasta vastattiinkin lankaa olevan muttei tätä väriä ja Kirsitikistä ei koskaan tullut vastausta.

En ollut vielä keksinyt mitä tehdä, kun menin käymään paikallisessa kangaskaupassa ostamaan huopaa liitokiekon pelivälineiden pohjiin. Kaupassa on myös pieni valikoima lankaa, enimmäkseen Novitaa. Mutta siellä oli tätäkin lankaa vaikkei tätä väriä, mutta edustaja oli tulossa seuraavana päivänä käymään. Jes, lanka tulikin muutamien päivien kuluttua ja sain tehtyä sukat loppuun. Lanka on eri värjäyserää ja erottuu jonkun verran, muttei haittaa. Neuloin molemmat sukat samaan kohtaan koska oli selvää, että lanka ei riitä ja näin sukat ovat ainakin symmetriset.

Malli: Mock Wave Cable Socks kirjasta Favorite Socks

Puikot: 3,25mm Brittany Lanka: Scachenmayr Nomotta Alpaka
Langan menekki: 120 g

Tykkään mallista todella paljon ja se pitää tehdä vielä uudelleen, etenkin kun tein mallineuleessa systemaattisen virheen. En blokannut sukkia, koska minusta tuntui väkivallalta alkaa kastella tuota ihanaa alpakkaa. On aivan ihanaa lankaa neuloa, sileää ja pehmeää. Tästä langasta tulee neulotuksi varmaan yhtä ja toista ja luultavasti joululahjaksi.

Seuraavaksi kepeämpää sukkaa. Viime viikolla olimme muutaman päivän mökillä ja neuloin nämä siellä valmiiksi. Ennen mökille menoa ensimmäisestä sukasta oli kantapää neulottuna.

Malli: Embossed Leaves kirjasta Favorite Socks

Puikot: 2,75mm Brittany

Lanka: Zitron Trekking pro Natura

Langan menekki: 64 g

Sain langan kevään SNY-kierroksella Jolelta ja tämä oli miellyttävää neuloa. Langan koostumus on 75% villaa ja 25% bambua.

Tykkään sukista. Malli on kaunista ja selkeää pitsiä eikä mitään yletöntä hörselöä. Lisäksi mallineule upposi päähän todella nopeasti. Näitä voi tehdä jatkossakin. Liika vauhti taas kostautui, toisessa sukassa tein kaksi lehteä peräkkäin kallistumaan samaan suuntaan, mutta siitä selvittiin purkamalla.

Olen mukana myös syksyn Salainen neuleystävä -kierroksella. Sain jo tervehdyksen omalta ystävältäni ja lähetin terveisiä omalleni. Nyt lähetysten rakentaminen onkin vähän haastavampaa kuin keväällä, mieltymykset ja tottumukset poikkeavat sen verran omistani.