torstai 12. elokuuta 2010

Huiveja

En oikein pidä kolmiohuiveja muuten kuin töissä talvella kun veto uhkaa hartioita. Kotonakin saatan talvella joskus neuloessa pitää, muuten ne eivät kyllä ole minun juttuni. En ole kolmiohuiveja neulonutkaan, kun en niitä oikein pidäkään.

Nyt kaikki on muuttunut, olen alkanut neuloa kolmiohuivejakin. Siitä syytän Wollmeisea, langasta neulotut huivit ovat melko ryhdikkäitä ilman pingotustakin, lanka on vaan niin miellyttävän tuntuista ja siinä on niin kauniit värit. Huivit taitavat päätyä enimmäkseen lahjalaatikkoon, mutta kai niitä lahjottavia ajastaan löytyy. Alkupuheiden jälkeen esittelyyn pääsevät KYH-tempauksen aikana neulotut huivit.


KYH 4: Aloitettu 4.6, valmis 13.6
Malli: Ishbel
Puikot: 3,75mm
Lanka: Wollmeise 100% merino, väri Möhrchen
Menekki: 131g

Tämä tuli kummitytölle rahan lisäksi rippilahjaksi. Tyttö valitsi värin ja kummityttö vakuutti värin osuneen oikeaan. Ishbel on mukava, muunneltava malli. Tähän huiviin neuloin suurimman sileän neuleen osuuden sekä leveimmän pitsiosuuuden.



Tässä huivi kuvattuna siperiankurjenmiekkojen (Iris Sibirica) kukkien kanssa.

 
KYH 24: Aloitettu 25.6, valmis 2.7
Malli: Ishbel
Puikot: 3,5mm
Lanka: Wollmeise 100% merino, väri Rotkäppchen
Menekki: 110g

Halusin nähdä ensimmäisen Ishbelin jälkeen miltä näyttää suuri keskiosuus yhdistettynä kapeaan pitsiin. Tuli kokeiltua sekin, pidän tästä kombinaatiosta enemmän kuin tuosta ensimmäisestä.


KYH 14: Aloitettu 14.6, valmis 16.7
Malli: Multnomah
Puikot: 3,25mm
Lanka: Wollmeise 100% merino, väri Mistelzweig
Menekki: 123g

Tämän mallin neulominen on ollut pitkään mielessä ja sain vihdoin toteutettua. Tein tämän vähän normaalia ohuemmilla puikoilla, kun en paksummilla puikoilla tykännyt neuleen pinnasta. Ainaoikeinneule saa minusta olla aika napakkaa ollakseen nättiä.


Tätä neuloin kun kävin kesäkuun puolen välin paikkeilla Helsingissä tapaamassa Teijaa ja kävin samalla Helsingin neulemiitissä Ursulassa. Oli mukavaa.

Mieleen jäi myös puhelias Ruotsissa asuva, mutta Imatralla vieraillut mummo, joka puhui koko junamatkan Imatralta Helsinkiin ihan mahdottoman paljon.  Ehti kertoa kaiken kissoistaan ja tuttavistaan ja uudesta rakkaudestaan. Mummo on ihan rakastunut johonkin pakistanilaiseen kaupanpitäjään, jolla on valkoiset hampaat, mustat aaltoilevat hiukset ja joka hymyilee niin kauniisti. Teki kuulema myös mieli muhinoida tuon ihanan ilmestyksen kanssa. Tai oikeastaan mummo sen sanoi vähän karkeammin, mutta häveliäänä ihmisenä en kirjoita sitä ihan kerrotussa muodossa.

10 kommenttia:

Hepsi kirjoitti...

Upeita huiveja!

Villanne kirjoitti...

Kauniita huiveja!

hillanen kirjoitti...

Hyvin kauniita huiveja.

Marjut kirjoitti...

Ihanat värit huiveissa! Minäkään en oikein osaa pitää hartiahuiveja. Kolme kappaletta olen tehnyt ja kaikki lahjaksi.

Aikamoinen mummo:D

Pelagia kirjoitti...

En voi sanoa muuta kuin että huivit ovat kadehdittavan kauniita! Varsinkin tuo oranssi ja vihreä ovat ihan minun värejäni... =)

Anonyymi kirjoitti...

Huivit on komeita ja tietty värit!

Mummot osaavat toisinaan yllättää =D.

Maila kirjoitti...

Osuinpa kivaan blogiin, kun surffailin sattumanvaraisesti sinne ja tänne. En oo miekään huiveja neulonu, mut kyllä sormet alkaa syyhyään siihen malliin et vois kokeilla jotain mallia, kun kattelee noita sun huiveja. Ja tuolla aiemmissa kuvissa ihania lankoja. Myrskykuvat hurjia, miten tuon kasan yleensä saa selvitettyä? Meillä täällä Pohojanmaalla ei oo kaatunu yhtään puuta nyt, siis just meillä. Naapureista en tiedä, onko ihan yksittäisiä puita menny nurin.

Anneli kirjoitti...

Paljon kauniita huiveja ja muutakin kivaa täällä sivuillsi :)

juuli kirjoitti...

Kolmiohuivit näyttää ihan suurilta perhosilta.
Hienoja olet itsellesi keräillyt!

Näppi kirjoitti...

Kauniita huiveja molemmat. Värit miellyttää kovasti myös. Itekki pitäs neuloa ainaki kaks huivia, mutta eipä oo huivivaihe iskeny päälle...