torstai 10. heinäkuuta 2008

Kuviokudinmallia kerrakseen

Ensimmäiset lapaset Haaviston kirjasta on nyt neulottu. Mitähän tästä projektista sanoisi? Ainakin kantapää oli kovassa käytössä vaikka lapasia olinkin tekemässä, monta asiaa opin taas kantapään kautta ja monta kauan sitten opittua juttua tuli nyt kerrattua.

Malli: N:o 68, Hamina; Sata kansanomaista kuviokudinmallia
Puikot: 2,5mm bambu
Lanka: Novita Nalle
Langan menekki: 72g

Neuloin tämän ensimmäiseksi, koska tuohon malliin oli ikään kuin hahmoteltu peukaloa. Ensimmäinen lapasen yritelmä meni pieleen, puikot olivat 2,75mm ja niillä lapasista oli tulossa liian suuret. Lisäksi en saanut malliin hahmoteltua peukaloa asettumaan. Eli peukalon kohdalla lapanen meni purkuun.

Ensimmäinen lapanen meni toisella yrityksellä ihan jees. Toisen lapasen peukalokiilassa minulla oli jotain pientä hämminkiä ja purin taas jonkun verran ja sitten ei kun neuloen taas. Kaikki oli ikään kuin hyvin, mutta... Olinkin tehnyt toisen lapasen peukalokiilan kirjan ohjeen mukaan ja ensimmäinen oli omasta päästä. Ensimmäisen lapasen speksit olin kirjoittanut vihkoon, mutta niin oli kiire taas toista lapasta neuloessa etten vanhoja merkintöjä katsellut. Tuloksena oli sitten taas eri levyinen peukalokiila. Mutta en enää alkanut purkaa lapasta kun olin jo ehtinyt loppuun saakka.

Parantelin tilannetta napsimalla enemmän silmukoita toisen lapasen peukaloon peukaloaukon yläpuolelta. Vähän kun vielä kastelen ja venyttelen, ei tuota enää vähemmän tarkat ja käsitöitä tekemättömät huomaa. Onnistuin vielä jotenkin mämmimään toisen peukalon ruutuneuleen niin, että peukkuun tuli yksi neljän silmukan levyinen ruutu. Tämän huomasin vasta kun peukku oli jo puolessa välissä. Kun homma oli mennyt jo niin paljon pieleen, annoin mennä pieleen loppuun asti. Nämä lapaset päätynevät aikanaan joihinkin arpajaisiin tai myyjäisiin.

Olisihan näissä voinut neuloa jotain muuta mallineuletta kämmenessä, tämä ruutuneule vetää lapasta jonkun verran kasaan ja tuo oikea lapasen yläpuoli vaikuttaa leveämmältä. Toivottavasti kastelu auttaa siihenkin vaivaan. Lisäksi tuon alareunan ensimmäisen kuvioneuleen olisi voinut jättää pois ainakin kämmenpuolelta.

Katselin tähän lapaseen laitettua peukalon asemointia ja tulin siihen tulokseen, että Haaviston mallin mukaisten lapasten mittasuhteet ovat oudot verrattuna nykyaikaisiin lapasen malleihin. Lapasen varren joustin on lyhyt ja sileää neuletta tulee ranteeseen ennen kuin varsinainen kiila alkaa, nykyisinhän kiila aloitetaan oikeastaan heti joustimen päätyttyä. Joustimen neuloinkin jo näissä selvästi mallia pidemmäksi.

Seuraavissa Haavistoissani teen ainakin seuraavat muokkaukset: aloitan peukalokiilan heti joustimen jälkeen ja lyhennän mallikertaa reilusti ennen peukalon kohtaa ja lisäksi tarpeen mukaan peukalon yläpuolelta.

Ja opetukset: 1. Hyvä nainen, lue muistiinpanot jos olet niitä tehnyt. 2. Tee toinen lapanen heti ensimmäisen jälkeen, silloin voit edes muistaa mitä olet tehnyt jos et jaksa lukea. 3. Kun teet lapasia/sukkia, vertaile ensimmäistä ja toista keskenään jo toista tehdessäsi.

Seuraavaksi taidan tehdä kirjasta jonkun yksinkertaisen mallin ja paksummalla langalla. Huh.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hei, nappasin blogisi suosikkeihini. Kauniit värit olet valinnut haavistoihin, ja haavisto blogin kautta tänne eksyin ja tulen myös uudestaa.

NEULOVA ÄITI kirjoitti...

Älä sure.. teinpä minäkin ekat Haavistot joku aika sitten.. Vähän takkuista puuhaa.. ja liian isot puikot.. Ainakin viisastuin myös ekoja tehdessäni.. seuraavia ajatellen! Tai sitten en..

Anonyymi kirjoitti...

Niin kivan näköiset että rupesi tuntumaan siltä että voisi ottaa kurikkarasat uudelleen työn alle... tai sitten tuo malli...

Palaga kirjoitti...

Kauniit lapaset, aivankuin korut!