Vähän vaan samalla

Tyttö meni IB-lukioon ja ensimmäisen vuoden ne opiskelevat suomalaisen lukion aineita, mutta englanniksi. Englanninkielistä historian oppikirjaa ei ollut meidän paikallisessa kirjakaupassamme, kimppatilaus kirjakaupan kautta olisi kestänyt melkein kolme viikkoa. Siispä oppikirja tilattiin Adlibriksestä ja kun minä tein tilauksen, ihan vähän vaan samalla katselin neulekirjoja ja tilasinkin sitten jotain itselleni.

Elizabeth Zimmermannin klassikko piti tilata, tästä tulee varmaan neulottua useammat Mitered Mittens -lapaset, hattu ja ehkä jotain muutakin. Lueskelin pätkiä sieltä täältä ja Elizabeth kirjoittaa muutenkin mukavaa tekstiä. Tämä tulee varmaan jossain vaiheessa luettuakin läpi.

Tästä kirjasta olen bongannut useammankin ohjeen Ravelrysta. Sen jälkeen kun olin tämän jo kiireessä tilannut, selailin tarkemmin ihmisten toteutuneita projekteja ja näyttää siltä, että kirjassa on aika paljon virheitä. Alkoi jo potuttaa koko kirja.

Kirjassa on ohjeita paksuille langoille ja minulla olisi kilo Hjertegarnin Cool Flamme lankaa tuhottavana. Voi olla, ettei paksu neule meikäläisen päällä ole mikään esteettinen nautinto. Vaikken olekaan ylipainoinen, on minulla isot hartiat, rintavarustusta ja lantiotakin löytyy eikä pituutta ole kertynyt mitenkään paljon. No, ainahan voi purkaa ja tehdä vaikka pipoja ja lapasia jääkiekkojoukkueen arvontoihin. Tai sitten neuloa tuolle meidän ohuelle pajunvitsalle jotain.

Olen kirjaa selaillut, mutten ole vielä osannut valita suosikkiani. Täytyy selata kirjaa samalla kun on Ravelryssa ja katsella projekteja ja lukea muiden kommentteja. Monet mallit neulotaan hurjilla haloilla, 12 tai 15mm puikoilla, sellaiset täytyy hommata ennen kuin neulomishommat voi aloittaa.

Tällä viikolla tuli vielä Moda. Neulomossa hehkutettiin ensin, kuinka ihania malleja lehdessä on. Minulle lehdessä ei kuitenkaan ollut oikein mitään, olinkin tyytyväinen lehden tilauksen loppumiseen tämän vuoden lopussa.

Puikoilla on menossa jotain lahjajuttuja, sen jälkeen taidan aloittaa ensimmäisen Sukkasadon projektini. Minä olen siellä Hillokellarin puolella. Tyttö haluaa pitsiset sukat ja päätyi Villapaitapaikan (Pojan antama nimi Ravelrylle) suosituimpien sukkamallien joukosta Baudelaireen. Itse en olisi tuollaista mallia valinnut, on vähän turhan herkkää ja sievää minun makuuni. Mutta mitäpä sitä ei äiti tyttärensä toivomuksesta neuloisi.

Seuraavana isona työnä puikoille pääsee tämä jakku Noro Kureyonista. Vaikka lanka olikin Littleknitsilta ja silloisilla taalakursseilla edullista, on lanka kuitenkin kohtuullisen arvokasta. Aion neuloa mallitilkun ja käyttää sen vielä pesukoneessakin. Onhan noita mallitilkkuja neulottu, mutta en vielä aiemmin ole niitä pessyt. Taidanpa lähteä digiboksista kesän viimeisen Serrano-jakson ja neulomaan samalla.